Rosamaría Bolom
Immigrant, feminist, transdisciplinary artist, and cultural worker. Throughout her artistic and personal journey, she has discovered that art and community are the pillars of her path. Pillars that have led her to delve deeper into the concept of human dignity and what it means to be a woman in times of globalization.
ANTI-PATRIARCHAL INSTALLATION
BUILD AN ANTI-PATRIARCHAL INSTALLATION WITH ME!!!
SUOMI below
​
With the intention of continuing to create art in community and imagining that other worlds are possible, I invite you to participate in an “anti-patriarchal demonstration”, which will take place at the Artikum in Rovaniemi.
​
From October to December, a group of cardboard silhouettes will demonstrate against the patriarchal system in the Valo gallery, forming an artistic installation that shows the plurality of voices and forms of resistance against ideologies of hate. The installation will recreate the collective struggle for a dignified life free from violence, intolerance, and death—everywhere in the world.
​
This installation emerges from my reflections on collective work, in the company of Otroas Feminismoas, with whom we have woven spaces for encounters and exchanges of experiences, sentipensar (1), seeds (practices) of digna rabia (2) to blossom into a community based on buen vivir (3), mutual care, radical tenderness (4), and collective embodiment (5). It will be part of the research project “Artivism on Edges – Art, Activism, and Gendered Violence.”
How to participate:
Send a photo of yourself demonstrating against the system. You can raise your fist, your megaphone, your scarf, hold up your sign with your slogan/demand, or simply stand in the position your body would take if you were in a demonstration like this. I will use the photo to draw, paint, and cut out your silhouette in cardboard, along with any objects you hold. Through this silhouette, you will symbolically take part in this installation.
​
If you prefer, you can blur your face in the photo. The silhouettes I draw will have no facial features—only the same clothing, body posture, and any items you hold. You can be alone or accompanied, but it is important that your full body is visible. Fill out the form at google forms or zoho forms, and send your photo no later than April 30th. Deadline extended until May 15
​
In August, together with Otroas Feminismoas, we will organize a workshop to create protest signs that will be part of the installation and to share experiences and reflections on practices (seeds) brought from Abya Yala territories that contribute to resisting the patriarchal system in Finland.
​
Join this demonstration and be part of this dissident installation.
​
Let’s show together that art and community are necessary tools to fight patriarchy and its ideologies today.
​
Some key concepts:
(1) Sentipensar: A term coined by Saturnino de la Torre (1997) in his creativity class at the University of Barcelona, defined as “the process through which we make thought and feeling work together (…) it is the fusion of two ways of interpreting reality, combining reflection and emotional impact, until they converge in a single act of knowledge—feeling and thinking at the same time.”
(2) Digna Rabia (Dignified Rage): A concept promoted by the Zapatista Army of National Liberation (EZLN) that expresses a combination of indignation and resistance in the face of injustice. It refers to the rage born from oppression, inequality, and violence, but which does not turn into destructive hatred. Instead, it becomes an organized and principled struggle for dignity and justice.
(3) Buen Vivir (Living Well, Collective Well-being): In Quechua Sumak Kawsay and in Aymara Suma Qamaña, this term comes from the Andean Indigenous worldviews of Latin America, particularly from Ecuador and Bolivia. It refers to a way of life in harmony with the community, nature, and surroundings—moving away from the individualism and consumerism of the capitalist model.
(4) Radical Tenderness: A living manifesto written by Dani d’Emilia and Daniel B. Chávez, members of La Pocha Nostra. It is a poetic exercise of resistance and a transfeminist tool to address colonialism, machismo, and other internalized violences in our bodies, communities, and interpersonal relationships.
(5) Collective Embodiment (Acuerpamiento Colectivo): A practice we are developing in Finland, inspired by Lorena Cabnal, an Indigenous Maya-Xinca community feminist. She defines acuerpar as: “the personal and collective action of our bodies, outraged by the injustices suffered by other bodies, who self-organize to provide each other with political energy to resist and act against multiple patriarchal, colonialist, racist, and capitalist oppressions. (…) Acuerparnos gives us closeness and revitalization, allowing us to recover joy without losing indignation.”
About me:
I am Rosamaría. My artistic name is Bolom, which means jaguar/feline in the Tzotzil language. I am an immigrant, a feminist, an interdisciplinary artist, and a cultural worker. Throughout my artistic and personal journey, I have found that art and community are the pillars that hold everything together.
This path began in the year 2000, and two years later, it took a decisive turn thanks to an educational project that connected me with women and children in Zapatista communities in southeastern Mexico. It was there that the children gave me the name Bolom. Later, when I crossed the Atlantic and settled in Finland, I had experiences that deeply shaped and enriched my reflection on what it means to be an immigrant woman in times of globalization—as well as the need to create art in community.​
​​​​
RAKENNA KANSSANI
ANTIPATRIARKAALINEN
INSTALLAATIO!!!
​​RAKENNA KANSSANI ANTIPATRIARKAALINEN INSTALLAATIO!!!
Jatkaaksemme yhteisöllistä taiteen tekemistä ja kuvitellaksemme toisenlaisia mahdollisia maailmoja, kutsun sinut osallistumaan ”antipatriarkaaliseen mielenilmaukseen”, joka järjestetään Rovaniemen Arktikumissa.
Lokakuusta joulukuuhun joukko pahvisiluetteja osoittaa mieltään patriarkaattia vastaan Valo-gallerian taideinstallaatiossa, joka ilmentää moninaisten äänien ja vastarinnan muotojen voimaa vihamielisiä ideologioita vastaan. Installaatio kuvastaa yhteisöllistä kamppailua ihmisarvoisen elämän puolesta, ilman väkivaltaa, suvaitsemattomuutta ja kuolemaa, niin Lapissa kuin muuallakin maailmassa.
Tämä installaatio kumpuaa kollektiivisesta työskentelystäni Otroas Feminismoas -ryhmän kanssa, jonka kanssa olemme rakentaneet tiloja, joissa voimme jakaa kokemuksia, tuntoajatuksia (sentipensares) (1), sekä oikeutetun raivon (digna-rabia) siemeniä (2), joista voi itää yhteisöjä, jotka perustuvat hyvään elämään (buen-vivir) (3), huolenpitoon, radikaaliin hellyyteen (ternura-radical) (4) sekä kollektiiviseen kehoon liittymiseen (acuerpamiento-colectivo) (5). Tämä työ on osa tutkimusprojektia nimeltä “ Artivism on Edges – Art, Activism and Gendered Violence ”.
​
Kuinka installaatioon osallistutaan?
​
Lähetä valokuva itsestäsi osoittamassa mieltä patriarkaattia vastaan. Voit nostaa nyrkkisi, megafonisi, huivisi tai näyttää kyltin, jossa esität iskulauseesi/vaatimuksesi. Tai voit yksinkertaisesti seistä asennossa, jossa olisit tällaisessa mielenilmauksessa. Käytän valokuvaasi siluettisi piirtämiseen, maalaamiseen ja leikkaamiseen pahville. Siluettisi kautta osallistut installaatioon symbolisesti.
Jos haluat, voit poistaa kuvasta kasvosi. Piirrän siluetit ilman kasvonpiirteitä – piirrän niille vain vaatteesi, kehosi asennon ja esineet, joita pidät käsissäsi. Voit olla kuvassa yksin tai muiden kanssa, mutta koko kehon tulee näkyä. Täytä ilmoittautumislomake google forms:lla or zoho forms:lla ja lähetä valokuvasi viimeistään 30. Huhtikuuta. Formatti auki toukokuun 15. päivään.
Elokuussa järjestämme Otroas Feminismoas -ryhmän kanssa työpajan, jossa valmistamme installaatioon tulevia kylttejä ja jaamme kokemuksia ja ajatuksia vastarinnan käytännöistä (siemenistä) Abya Yalan (5) alueilta sekä siitä, miten niillä vastustetaan patriarkaattia Suomessa.
​
Liity mukaan mielenilmaukseen ja tule osaksi tätä toisinajattelijoiden installaatiota.
Tehdään yhdessä näkyväksi, että taide ja yhteisö ovat välttämättömiä työkaluja
patriarkaatin ja sen ideologioiden vastaisessa taistelussa.
​
Keskeisiä käsitteitä
(1) Sentipensar (tuntoajattelu): Käsite, jonka Saturnino de la Torre loi vuonna 1997
Barcelonan yliopiston luovuuden oppitunneilla. Hänen määritelmänsä mukaan se on “prosessi, jossa käynnistämme ajattelun ja tuntemisen yhtä aikaa (…), se sulauttaa kaksi erilaista tapaa tulkita todellisuutta – järkiperäisen pohdinnan ja emotionaalisen vaikutuksen – ja yhdistää nämä lopulta yhdeksi tiedon muodoksi: tuntemisen ja ajattelemisen toiminnaksi.”
(2) Digna Rabia (oikeutettu raivo): Zapatistien kansallinen vapautusarmeija (EZLN) on edistänyt tätä käsitettä, joka yhdistää suuttumuksen ja vastarinnan epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Se tarkoittaa raivoa, joka kumpuaa sorrosta, epätasa-arvosta ja väkivallasta, mutta ei muutu tuhoisaksi vihaksi. Sen sijaan se on järjestäytynyttä ja periaatteellista kamppailuai omanarvontunnon ja oikeudenmukaisuuden puolesta.
(3) Buen vivir, vivir bien, bienestar colectivo (hyvä elämä, elää hyvin, kollektiivinen hyvinvointi): Quechuaksi ”Sumak Kawsay” ja aimaraksi ”Suma Qamaña”. Käsite juontaa juurensa Andien alkuperäiskansojen maailmankatsomuksesta, erityisesti Ecuadorin ja Bolivian kansoilta. Se viittaa yhteisölliseen elämään harmoniassa luonnon ja ympäristön kanssa, kaukana kapitalistisen mallin yksilökeskeisyydestä ja kulutuskulttuurista.
(4) Ternura Radical (radikaali hellyys): Ternura Radical on elävä manifesti, jonka ovat kirjoittaneet Pocha Nostran jäsenet Dani d’Emilia ja Daniel B. Chávez. Se on runollinen vastarinnan harjoitus ja transfeministinen työkalu, jolla työstetään kolonialismia, machismia ja muuta väkivaltaa, joka on sisäistynyt kehoomme, yhteisöihimme ja ihmissuhteisiimme.
(5) Acuerpamiento colectivo (kollektiivinen kehoon liittyminen): Käytäntö, jonka kehitämme ja jonka omaksuimme maya-xinca-alkuperää olevalta Lorena Cabnalilta. Hän on yksi perustajajäsenistä feministisessä alueellinen-yhteisö liikkeessä Guatemalassa. Lorena Cabnal määrittää ACUERPAR- käsitteen seuraavasti: ”se on henkilökohtaista ja kollektiivista kehojemme toimintaa, joka syntyy epäoikeudenmukaisuuden kohtaamisen raivosta, ja joka kutsuu kehot koolle luodakseen poliittista energiaa, jolla vastustetaan erinäisiä patriarkaalisia, kolonialistisia, rasistisia ja kapitalistisia sorron muotoja… Acuerpanos tarjoaa meille läheisyyden/yhteyden luomista, elävöitymistä ja uutta voimaa tavoittaa ilo menettämättä suuttumusta.”
Minusta
Olen Rosamaría. Taiteilijanimeni on Bolom, mikä tarkoittaa tzotzil-kielellä jaguaaria/kissapetoa. Olen siirtolainen, feministi, poikkitaiteellinen taiteilija ja kulttuurityöntekijä. Taiteellisen ja henkilökohtaisen matkani aikana olen löytänyt taiteesta ja yhteisöstä yhdistävät peruspilarit. Tämä matka alkoi vuonna 2000, ja kaksi vuotta myöhemmin se sai ratkaisevan käänteen erään koulutusprojektin kautta, jossa työskentelin zapatistiyhteisöjen naisten ja lasten kanssa Kaakkois-Meksikossa. Nämä lapset antoivat minulle nimen Bolom. Myöhemmin, ylitettyäni Atlantin ja asetuttuani Suomeen, olen kokenut tapahtumia, jotka ovat muovanneet ja rikastuttaneet ymmärrystäni siitä, mitä tarkoittaa olla maahanmuuttajanainen globalisaation aikana, sekä siitä, miksi taidetta on tehtävä yhteisössä.